On aika päättää yksi vaihe elämässä,
jotta voi siirtyä kohden uutta.
On säilöttävä mieleen kultareunaisia pilviä
ja annettava myrskyjen unohtua.
On luovuttava tutusta ja rakkaasta,
jotta voi tutustua uuteen ja kiehtovaan.
Otettu askel helpottaa mieltä, päässä ei enää purista.
Mutta sydämeen sattuu.
Miten mä selitän tän lapsille ja kerron hyvistäkin puolista?
Mä olen tästä nauttinut koko eloni. Niin nekin.
Ne vain paljon lyhyemmän ajan kuin mä.
Ne on tehneet täällä ensimmäiset lumienkelinsä,
oppineet potkukelkkailemaan ja hiihtämään,
katkoneet jalkojaan ja juosseet pitkin kallioita.
Ne on nukkuneet majassa puussa ja
soudelleet ”meidän laivalla” retkelle saareen.
Miten ne ikinä oppii syömään mämmiä kaupungissa
tai marjastamaan toisessa metsässä?
Muutos on suuri, mutta suunta varmasti hyvä! Ja lapset kyllä sopeutuu, usko vain. Mites se menikään, kun yksi ovi sulkeutuu, monta ikkunaa avautuu :)
VastaaPoistaRohkealle ystävälle isot halit!
Kiitos, hali tulee tarpeeseen just nyt :)
Poista"Home is where your mom is"
VastaaPoistaOnnea uusiin haasteisiin :)
Kaunis kiitos, lainauksesi on sangen lohduttava ja mielenrauhaa luova!
PoistaNyt on jotain isoa tapahtumassa, tsemppiä ja voimia muutokseen, mitä ikinä onkaan!
VastaaPoistaKiitos Jonna, muutoksen tuulet puhaltaa tai jopa melkein myrskyää, mutta onneksi ihan hyvässä hengessä ja uskoakseni hyvään suuntaan. Palaan asiaan :)
VastaaPoistaEloveena ystäväni, olet rohkea nainen ja olen ylpeä sinusta. Kohden unelmia :) halaus!
VastaaPoista<3
VastaaPoista