sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Juopon polkua



Nyt on koettu sitten tämäkin, kaarevien muotojen ompelu! Itse oppia pyysin ja hyvää sellaista taas tilkkuopelta sain. Hieman nieleskelin kun kuulin että palat leikataan kaavojen avulla, mutta kun tästä tylsyydestä selvisin, niin hommahan olikin vain ja ainoastaan hauskaa. 

Kaavaleikkuukin oli oikeastaan ihan jees, koska kokeilin siinä ensi kertaa lihakaupan paperia! Siis käärepaperia, joka silitetään kiinni kankaaseen ja sitten leikataan kangas paperin reunoja myöten. Ja taas silitetään paperi seuraavaan kankaaseen jne, jne. Myös kopiopapeririisien kääreet käyvät tähän puuhaan mainiosti vaikkapa sitten kasvisvaihtoehtona... 


Syntyi suht' helposti hauskan näyttävää kiemuraa, juopon polkua eli Drunkard´s path-kuviota. Ompelin työn vanhan kesämekon ja lakanan jämistä. Tikkasin työn vanuun ja vuorikankaaseen (samaa lakanakangasta) koneella valkoisella tikkilangalla valkoiselle pohjalle paininjalan etäisyydelle tummasta kankaasta kuvioiden reunoja myötäillen. Harkitsin valkoiseen osaan jotain koristeommeltikkausta, kaivoin oikein koneen manuaalinkin esille ja perehdyin asiaan, mutta sitten päätin jättää sen vaan hauskasti vanun kohottamana pullolleen.


Muutama päivä sitten sain rakkaan koneen korjaamolta kotiin, ja työ saattoi jatkua. Musta-keltainen ruusukangas tuli nyt reunakaistaleen myötä käytetyksi loppuun, ja koska halusin reunuksen olevan samaa kuosia, en ommellut enää erillistä vinonauhaa työhön (ja ommellut helahoitoa käsin kiinni taakse...), vaan valitsin oikotien onneen. Taustaksi ompelin myös samaa valkoista äidin vanhaa kapiolakanaa, mutta nyt reunapitsillä. Ruusuja edessä, ruusuja takana.


Etu- ja takakappaleen ompelin yhteen käsin tikkaamalla vajaan sentin päästä ulkoreunoista ja sain näin helpon, mutta asiansa täysin ajavan päärmeen (onko se oikea nimi tyynyn reunukselle, vai mikä on?) työhön. Josta siis jälleen kerran syntyi tyyny! Hetken jo huolissani luulin että tämän joutuu myös tuoreeltaan tunkemaan kaappiin sopivaa lahjansaajaa odottelemaan, kunnes tajusin että hiphurraa, sohvallehan mahtuu useampikin tyyny! Päivä pelastettu!



Ihan harmonian nimissä kaivoin sille kaveriksi lado ja leikkaa -tekniikalla aikoja sitten tekemäni, ja pyykeissä ihanan ryppyiseksi muuttuneen Palsta-nimisen työn. Palstaa tehdessä oli mielessä siirtolapuutarhat. Siivittäköön se mua nyt kevään parvekeviljelysuunnitelmiin...




...jotka ovat toistaiseksi melko jäissä, höh ja pöh...


9 kommenttia:

  1. voi sun kanssas kätevä emäntä! aivan upeita taas jällen kerran!!!!!

    VastaaPoista
  2. Eri hauskoja tyynyjä. Tuo palstat on minusta paras, eikä kaarevista tehty ole ollenkaan hullumpi. Tänään on hieman suoraviivainen olo ja siksi ihastuin tuohon palstaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hauskat perustelut sulla mieltymyksillesi :) .Palstaan on pantu paljon rakkautta ja haaveita sitä ommellessani, ehkä se heijastuu siitä... juopon polku taas oli lähinnä uuden tekniikan harjoittelua ja tyynykin on vielä tyystin nimeä vailla. Ehdotuksia?

      Poista
  3. Onpas komiat tyynyt!!

    VastaaPoista
  4. Kaunista polkua on juopposi tehnyt! Vasta nyt tajusin, että tuollaiset kuviot saadaan aikaa juoppoblokeilla, hiukan hidas on sytytykseni joissakin asioissa. Mutta pieniä valaistumisen hetkiä on kuitenkin joskus :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääasia että niitä hetkiä sentään on, itse kullakin :). Mun juoppo on tainnut pienessä sievässä askeltaa boheemin huolettomasti.

      Poista
  5. No just!!! Tilkkuloodaa tonkiessa tuli vastaan ihan reilu pätkä tota ruusukangasta! Miten mä voin olla näin hatarapää?!?

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kun intoudut kommentoimaan! Aina ilahduttaa lukea muiden aatoksia asiasta tai sen vierestäkin :)