Ystävä lahjoitti mulle pari kerää virkkuulankaa hienossa puisessa pidikkeessä. Sellaisessa mikä oli entuudestaan tuttu mummolasta pitsinvirkkauksiin liittyen. Rouva oli ajatellut tuoda ne tullessaan Mörskälle, jossa kerille olisi ollut varmasti käyttöä. Vaan sateinen kesä muuttikin suunnitelmaa, ja sain tuliaiset hoteisiini keskellä kaupunkia ja aktiivisimman mökkeilykaudenkin just alkaessa hiipua.
Niinhän siinä sitten kävi, etteivät nämä ihanat lankarullat ole vieläkään päätyneet Villa Mörskälle asti. Ei virkkailtaviksi eikä mökkiä valaisemaan, vaan ilahduttavat kotona lipaston päällä. Niin aidon langan näköisiä nämä Parafine design'in lankakeräkynttilät ovat, että käsitöistä paljonkin ymmärtävä äitinikin ihmetteli keriä ihaillessaan että mitkä hipsuttimet pidikkeiden päissä törröttää...
Niinhän siinä sitten kävi, etteivät nämä ihanat lankarullat ole vieläkään päätyneet Villa Mörskälle asti. Ei virkkailtaviksi eikä mökkiä valaisemaan, vaan ilahduttavat kotona lipaston päällä. Niin aidon langan näköisiä nämä Parafine design'in lankakeräkynttilät ovat, että käsitöistä paljonkin ymmärtävä äitinikin ihmetteli keriä ihaillessaan että mitkä hipsuttimet pidikkeiden päissä törröttää...
Vielä en ole raaskinut "hipsuttimeen" tulea tuikata. Odotan oikeaa iltaa, sitä juuri sopivan pimeää ja kylmää.
Ei kait Tiia haittaa jos nämä eivät ikinä kulkeudukaan Mörskälle saakka..?